sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Valot



Taivaalle, kuuttomalle ja mustalle,
nousi tähtien meri.
Tuovat loistoa, lasten hymyä,
yön sydämeen.
Valaa toivoa, uskoa parempaan.
Jotta jokin, voisi tänään,
muotoaan vaihtaa, uudemman veroiseksi.
Kuitenkin, kaikki loiste, ihmisten käsistä syntyneet.
Ne eivät ole totta.
Mekaansiet valot, nuo pienet koneet, tarkoitettu hävittämään,
kaikki elävä.
Punaiset säteet, sataa aaun nousussa yli maan,
halkoen elämää.
Maailman palossa, silinteriherra,
harmittelee kenkiensä väriä.
Miettii huomista, uusia voittoja,
parempia mahdollisuuksia.
Suunnittelee tulevaa, kera punaviinin,
nähden sen, mitä alemmat eivät voi.
Tietäen kaiken, pimeässä seisovien,
pienten elämien,
täydellisestä lopusta.
Suuri tuomio,
ihmisten käsistä,
heikommille.

  Katselin Disneyn Tangled-elokuvaa televisiokoneesta, ja loin tälläisen. Ajatus syntyi elokuvassa taivaalle lähetetyistä lyhdyistä, joiden avulla kuningaspari toivoi, että kadonnut prinsessa löytäisi kotiin. Oli mainio elokuva. Yllätti positiivisesti.

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Ajasta



  On se outoa, että meidän aikanamme, meidän kesken,
 keskustelut, koskevat aikaa, aika paljon. 
Nuorella ihmisellä, aikaa takana, lopulta kovin vähän.

Silti on keretty, niin kovin paljon.

Puhuttu ja kerrottu, tapahtumista ja jutuista.
Lahjoja.
Teekutsuja.
Parhaita ystäviä.
Uusia parhaita ystäviä.
Matematiikka. 
Kolarit.
Kalorit.
Ahdistus.
Mitat.
Kiireellinen aikataulu.
Nousuhumala.
Ambulanssi.
Ihastumiset.
Erot.
Väkivalta.
Toivo paremmasta.
Parempi, 
lopulta.

Paljosta puhuu, pieni ihminen. 
Omissa kengissään kovin suuri, 
mutta lopulta,
katsoo maailmaa,
ylöspäin.

Läpi turman, hävityksen, saasteiden ja jopa kuoleman, 

kukaties, 

kulkee pieni ihminen.
Sillä aika, ei ainakaan lopu.
Ainakaan huomiseen mennessä.

Kahvi viilenee, aamuauringossa.
Mutta aika ei.

  18.12.2013

tiistai 17. joulukuuta 2013

Noni, valmistu viimeinki!

  Kauan tuli tätäkin suunniteltua, ja nyt toteutuu: Blogi, johon voin tunkea kirjoitelmat, satuilut, runoilut ja raakileet ja ihan niin, että joku ne näkee. On se internetti ihmeellinen venkula. Tänne siis alkaa tippua pääasiassa runotekstejä, joita pyörii jo nurkissa tai syntyy inspiratsion suuresta hengestä. Toivottavasti joku pitää, ja muistan päivitellä usein.

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *