keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Vastuu


Minä katson niitä lukuja.

Niitä samoja,
jotka jatkuvasti jatkavat jakamattomaan jatkumoon,
josta itseni löydän.

Uudestaan ja uudestaan.

Tilanteesta tilanteeseen,
teosta tekoon,
suunnitelmasta toteutukseen.

Valitsinko näin,
vai niinkö en.
Valitinko ajoissa,
valitsemattomuudestani.

Kahdesta painalluksesta sivuvetoon.
Tiimalasista informaatiovirtaan.
Uuteen komentoon,
uuteen tehtävään.

G-M-A-I-L-F-A-C-E-B-O-O-K-I-N-S-T-A-J-A-I-L

Koska minä voin,
taas valita väärän priorisoinnin.
Vapautuksen suoralta,
siirtyen jatkumoon.
Siihen kierteeseen,
jossa jo alkujani ajoin,
syvälle ojaan.

Niitä hetkiä,
jolloin kontrolli on näppäimillä.
Aikani ei osaa loppua.
Otan sen,
mitä voin.
Valitsemisesta päästyäni,
otan senkin.
Jotta voin hylätä,
loputkin vaihtoehdot.

Kun itselle kuoppaa kaivaa.






maanantai 3. marraskuuta 2014

Lintukoto


Lapseni tänään kertoi.

Isä, isä. 
Se kääntyy taas.
Se ympäri, ympäri kääntyy vaan.
Isä, se kääntyy aina vaan.

Minä sitä sitten katsomaan,
mikähän siellä kääntyy aina vaan.
Läpi käytävien tuttujen, 
ohi lelujen leikittyjen.
Ohi kaiken,
jonka puolesta olen töitä tehnyt.

Lapseni jatkaa kertomaa.

Isä, isä.
Nyt se kääntyy, kääntyy taas.
Toiseen suuntaan kun ei enää kääntyä saa,
se tahtoo suuntaansa muuttaa.
Saako se, isä, suuntaansa muuttaa?
Eihän sillä ole oikestaan valtaa.

Lapseni ovessa punaiset jäljet.

Neljälle seinälle, 
jääneitä jälkiä,
saatoin laskea jo ovelta.
Pieniä helmiä, 
pieniä ympyröitä,
hentoja jälkiä.

Niitähän lapsi tarvitsee. 

Lapseni vielä kertoo, kertoo vaan.
Isä, isä.
Nyt se ei enää kääntyä saa.
Ei ympäri, ympäri kääntyä saa.
Kulmasta toiseen kulmaan vaan, 
ei suuntaan,
ei toiseen, 
enää kääntyä saa.


Se pyörii, se pyörii.


Hitaasti se pyörii.


Pieniä pisaroita, 
pieneen huoneeseen. 
Punaisia ruusuja,
valkoisia nappeja.
Minä huoneen ovelle, 
nojalleen. 

Lastani taputan olalle.
Noin sitä pitää,
juurikin, juurikin.
Haeppa vielä äiti.
Voit häntäkin pyörittää, 
pyörittää vaan.

Punaiset ruusut seuraavat,
lastani ulos ovesta.
Joka askeleelta,
jää merkkejä lattiaan.
Hän saapuu pian, äiti mukaanaan.

Ja taas päästään maalaamaan.


Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *