sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Ankkari





Kävelen kohti juoksevaa vettä,
vailla suurta syytä,
tahi muuta suunnitelmaa.
Lähdin kai vain,
tapaamaan ankkoja.


Sorsista en ikinä muutenkaan,
oppinut pitämään.


Minä kuuntelen ääniä,
matkaavan veden.
Se huuhtoutuu reunoilleen,
käy pinnassaan kuin katsellen,
kunnes aloittaa taas katoamisen.


Itseensä.


Mursin palan itseisarvosta.
Irrotin kappaleen luottamuksesta.
Puhalsin tuuleen muruset uskosta.
Hautasin veteen viimeiset jälkeni.


Ylitän siis joen,
pituussuuntaan.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Koettalamus

Pitkään hiljaista ollut on. Pahoittelen hieman, mutta en keksi tekosyytä tai selitystä. En vain ole ollut tarpeeksi luova tai kiinnostunut julkaisemaan mitään. Anteeksi.


"Harmaasta kajosta,
mustaan sävyisyyteen,
kulkee käsiemme matka,
ohi mustuvan maan.
Pitkinä viivoina,
jälkiä lattiaan.


Niin sotkin käteni.


Ämpäristä maalia,
tyhjenevään koppaan.
Pisarat mustina kyyneleinä,
kalloni aukoista ulos.


En saanut keltaista tapettia.


Lävet aukeavat,
ja huudan mustaa.
Maalaavat tarinani paperille,
huutavat mieleni sopukat,
huuhtoutuvat alas.


Puolitoista tuntia,
essee ohi.


Maanantai, 3.4.
Vai oliko se keskiviikko.

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *