Nyt on pakko,
ja se väsyttää.
Pakko lentää, jotta taas enemmän aikaa rasvata siipiä talveaan varten.
Niellen minuutteja minuutin perään, lasketellen ajan selästä toiseen ja takaisin siihen, josta lähdin.
Nyt taskuni vain sattuvat olemaan täynnä käpyjä.
Ei helvetti kuinka pistelee.
Kuin olisi kaktus ja sen pojat kassien tilalla.
Ja minä tässä vain kulutan aikaani, jotta sitä olisi myöhemmin
vähän tätä päivää enemmän.
