(Epä)Kuolleen runoilijan viimeinen tuskanhuuto
Runoja, tekstejä, ajatuksia. Syvällistä ja kevyttä, päivästä riippuen. Aiheesta kuin aiheesta.
lauantai 20. helmikuuta 2016
Aivokatko
Me olemma tyhjiä,
kalmoja,
raatoja,
palasina ajassa.
Polttojäljissämme,
kasvavat rauniot,
sake of humanity,
prohibition like corruption,
occasional apocalypse.
Pahoitteluni,
lakkasin toimimasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ota yhteyttä
Nimi
Sähköposti
*
Ilmoitus
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti