(Epä)Kuolleen runoilijan viimeinen tuskanhuuto
Runoja, tekstejä, ajatuksia. Syvällistä ja kevyttä, päivästä riippuen. Aiheesta kuin aiheesta.
maanantai 7. maaliskuuta 2016
Välitön rikko
Sanon sinulle,
emme ole koskaan yksin,
Emme ikinä,
emme enää.
Emme tässä hetkessä,
emmekä sen jälkeen.
Unohtaisit sanat,
hylkäisit muistot,
vain minun takiani.
Anna liturgian tukahtua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ota yhteyttä
Nimi
Sähköposti
*
Ilmoitus
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti