maanantai 11. tammikuuta 2016

2:1



''Saavuttamattomat polttomerkkini''

  Oksennan,
  jotta puhdistuisin.

  Huudan,
  jotta ymmärtäisin.

  Haluan,
  jotta vihaisin.

  Kaipaan,
  jotta se sattuisi.


Jotta se jatkaisi.


Jotta vihdoinkin,
  jos voisin,
  hylätä sen kaiken.


  Kiintymykseni materiattomaan naiseen.




''Luojani Levosta''


 Herra.

 Kaukainen isäntä,
 maailmojen polttaja.
 Julmuuteni synkin ruhtinas.

 Se kaikki tuntuu taas.

 Näiden kaikkien,
 unohdettujen,
 levättyjen vuosien jälkeen.


 Et saisi olla näin ahkera.

2 kommenttia:

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *