Minä tein,
ja se viilsi vastaan.
Vastakarvaan,
astuin hetken harhaan jossa roikuin kukkien tavoin.
Hukkuen kaikilla merillä,
polvet verillä pyysin että antaisit sen mennä menojaan.
Ja sinulla oli aina kiire.
Talossani aika käy vain kahvilla lauantaisin.
Mustana, ja sokeria kaksi palaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti