Pitkään hiljaista ollut on. Pahoittelen hieman, mutta en keksi tekosyytä tai selitystä. En vain ole ollut tarpeeksi luova tai kiinnostunut julkaisemaan mitään. Anteeksi.
"Harmaasta kajosta,
mustaan sävyisyyteen,
kulkee käsiemme matka,
ohi mustuvan maan.
Pitkinä viivoina,
jälkiä lattiaan.
Niin sotkin käteni.
Ämpäristä maalia,
tyhjenevään koppaan.
Pisarat mustina kyyneleinä,
kalloni aukoista ulos.
En saanut keltaista tapettia.
Lävet aukeavat,
ja huudan mustaa.
Maalaavat tarinani paperille,
huutavat mieleni sopukat,
huuhtoutuvat alas.
Puolitoista tuntia,
essee ohi.
Maanantai, 3.4.
Vai oliko se keskiviikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti