Ajasta

Sen tietää.


Ajat muuttuvat,
muotoutuen sykleiksi,
kiertyneiksi paloiksi,
kokonaisuudesta.


Ommel kerrallaan,
kasautuu linja,
joka kaikkialla,
yritetään värittää,
elämäksi.


En tiedä aikojen kulkua,
en tunne ajan vaihtoa,
totuuden muutosta.


Minähän olen,
vain ihminen.


Ymmärrän ymmärrykseni sisässä,
siinä ajassa,
jonka maailmalta saan.


Sen kanssa on elettävä.
Kuten itsensä.


Kuitenkin,
tiedän ajan vaihtuneen.


Ystävä myi moponsa,
kaikkien vuosien jälkeen,
kauas pois,
hyvästelemättä.