Puhallan sinut tuuleen.
Se kaikki tapahtui,
niin pian,
etten ymmärtänyt,
seurauksia.
Sinähän kuitenkin,
jo paloit.
Keräsin sinut,
saunani lauteilta.
Ikkuna kun oli auki,
ja tuuli varsin oikukas.
Ymmärrät kai.
Samaan ämpäriin,
sinäkin kolahdit,
mihin varistin savukkeeni tuhkat.
Eihän teissä enää,
ole paljoakaan eroa.
Paloitte hetken,
elin sen nautinnosta.
Kuitenkin,
se sama tyhjyys,
ja haju kiinni vaatteisiin.
Syövältä säästyin,
kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti