maanantai 12. lokakuuta 2015

Toisinto



Se on sinertävä.


Mustanpuhuvan kaunis,
kuin yön viimeinen katse,
heräävään maailmaan.


Minä olin siellä.
Näin sen kaiken.


Tee sylissäni,
oli lämmintä.
Termos oli muutenkin,
ollut hyvin kallis.
Varpaita paleli,
ja sumu oli todellista.


Järvi huokaisi,
ja hytisi hieman.
Kaipa silläkin,
oli hieman viileä.


Eihän märkä villatakkikaan,
auta palelevaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *