Sitaatti

 Loin kovin helppoa,
 teille kelpoa,
 samaa tahtia,
 hengitykseni muassa.

 Samoja sanoja,
 uudesta ja pahasta,
 samasta,
 kuin vanhasta.

 Me olemme väärässä olevaisia,
 hengittäen samaa valetta,
 mitä sinä et kanssani jakanut.


 Miksi se olet yhä sinä?

 Miksi me emme ole enää minä?

 Koska voisin antaa palasteni olla?

 Miksi jaksan nauttia,
 kuluneesta draamasta.