Taiteen pysyvyys

Kansat roikkuvat kauloistaan,
aaltoliikkeenä absurdiaan.
Illiaan likaan,
sanaan sitä vastaan,
kuin katoaisi aika harmoniaan.


Hengitä kanssani,
kulje palaksi kiiltävään pintaan.
Me emme väsy,
me emme katoa.
Me astumme harhaan,
luottamukseni katveeseen.


Samaan aikaan,
jossa minä katetroin tekstiä.