Monarkia hengittää anarkiaa,
valta vaihtaa samaa kahvaa sapelissaan,
jolla verellä värjäsi tiimalasin hiekan.
Ihminen,
niin heikko ja vähäinen,
istuu jumalain manttelissa.
Kulta ja hopea elämänsä ehtona,
vauraus kuin valtansa viimeisenä painona.
Kuninkaita ei ole alasti,
valta on vain korujensa paino.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti