Yhdeksän kuukauden kello tikittää lukuja taaksepäin kai siihen suuntaan mistä me aloimme olla jotain mikä pysyi pitkään tai pitempään ainakin silloin kun olit nuori ja ehjä minä en sinä tunsit minut minä en sinua olit jotain mihin oli helppo kaatua koska vuosi oli sellainen kun se oli helvetti en muista edes oliko se kevät vai kesä kun sanoit että jäädään tänne katsomaan kun laivat liikkuvat kohti jäitä titanic hukkui kai sellaiseen en minä tiedä olen niin nuori ja samalla kovin vanha parikymmentä takana en osaa kertoa kuka olen tai mitä haluan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti