keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Itseismurha


Syy.

Siinä on tavallaan syytä jo liikaa.

Kun viillot kasvavat liikkeen mukaan ja materia jättää,
annathan olla sen kaiken.

Anna ilman mennä,
ja kaiken sulaa.

Kohta sillä ei ole enää merkitystä.

Minä muistan sinut.

Sinä muistat minut.


Kun he löytävät minut,
ja kiskovat minut mustaan jossa on vain alaspäin liukuva pakotie,
otan henkeä,
otan happea.


Se valo mikä palaa on krematorio ja hiostava lappu raajojeni päissä.
Siinä päässä,
jossa mikään ei enää loista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *