Aamuyö

Käskyt antavat eksyyneen suunnan,
ohjaus eksyy kuskin puutteessa naiseen,
jota hän ei ikinä tavoittanut.

Sentit matelivat taskunsa pohjissa paikkauksen mukaan.
Kuskille kahvi on vain muutama ostettu minuutti.

Ennen törmäystä on vain sekalaisia sekunteja.

Eikö ihminen voi olla manuaali.
Tai opaskirja.
Jotain helppoa.
Jotain halpaa jota korjata lauantai-yönä kun neito poistui väärästä ikkunasta arkea karkuun.

Pakotie on helppo,
ratkaisu aina väärä.

Ennen törmäystä on vain muutamia valittuja sekunteja.

Hän eksyy taas,
ja hengittää.
Metalli muodostuu koteloksi,
liike painoksi
ja kaiken merkitys puristuu pois.

Kun istuu junassa,
on vain huonoja aihioita.
Kaikki lehdet on jo luettu.
Kaikki tunnit kulutettu.
Liput lävistetty,
ja aika jättää.

Kun meistä kello luovuttaa ensin,
on aika olla ja antaa virran viedä.

Ennen törmäystä on vain kaiken tärkein sekunti.