Sait minussa aikaan taas satoja sanoja.
Uudelleen lausuttuja,
vanhoja,
kerrattuja.
Ylös ja alas,
räppärinä yo yo,
se hyppii välillä kahden ihmisen.
Kirjoitan sen puutteesta,
luon sen halusta.
Elän sen sanoista,
tunnen sen laskeutuvan ja palaavan taas siihen missä se ei ole ollut vuosiin kun olin muuta kuin jaksoin välittää olevani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti